26. helmikuuta 2015

Filleriä

Blogi on ns. horrostilassa ainakin keväämpääseen asti. Odotellessa hieman italodisoa.


4. elokuuta 2014

Ääripäät


1969



(Blogaajamme hajoilee aina reunimmaisten ILMEILLE, kun keskimmäinen alkaa sooloilemaan. Ja ne on käsinukkeja....)

Vaihtoehtoinen versio Spotifystä The Fray -yhtyeen esittämänä: The Fray – Mahna Mahna


1988




Levykauppaan:


28. heinäkuuta 2014

Ei ole helppoa: Mike Portnoy

Aina ei ole helppoa. Mikään. Lähiaikoina erityisen vaikee on ainakin uutisoinnin perusteella entisellä Dream Theater -rumpali Mike Portnoylla.

Progejäärä tuomitsee Pink Floydin paluun



Heinäkuun alussa julkistettu "uusi" Pink Floyd -albumi The Endless River kirvoitti Mikenkin kommentoimaan asiaa. Blogaajamme itse pitää toki kovasti Roger Watersin aikaisesta Pink Floydista, mutta kyllä Watersin jälkeenkin on muutama asiallinen biisi saatu aikaan. Kuten esimerkiksi vuonna 1987 ilmestyneen A Momentary Lapse of Reason -levyn päätösraita Sorrow.



Progemuusikko veti herneet nenuunsa



Ja tällä viikolla Mikeä sitten kismitti...Dream Theater -paita, joka mainosti Portnoyn erottamisen jälkeistä DT-levyä A Dramatic Turn of Events. Otetaan kuunteluun kyseisen levyn ensimmäinen sinkkubiisi, kepeä 9 minuutin radiohitti On The Backs of Angels. Rummuissa tällä kertaa siis herra nimeltä Mike Mangini.



Atlantin poikki


Vaikka joskus onkin vaikeaa, pyrkikäämme positiivisuuteen. Tämä mielessä, käännämme katseemme progressiivisen rockin superyhtyeeseen nimeltä Transatlantic. Kokoonpanossa on Mike Portnoyn lisäksi entinen Spock's Beard -keulamies Neal Morse, The Flower Kingsin kitaristi-laulaja Roine Stolt sekä Marillion-basisti Peter Trewavans. Transatlanticin neljäs pitkäsoitto Kaleidoscope julkaistiin tämän vuoden tammikuussa ja kuulemme nyt siltä raidan nimeltä Shine.


Spotify ei valitettavasti tarjoa Transatlanticin musiikkia massoille.

Osta levyjä.


22. heinäkuuta 2014

Liian kuuma

R ja T:n toimituksessa on liian kuuma. Olisimme iloisia, jos edes sataisi.



Videolla esiintyvä nauhoitus on bootleg, jota ei Spotifystä löydy.

9. heinäkuuta 2014

Parempi suomeksi #03: Päätön polle

Parempi suomeksi esittelee käännösbiisejä, joiden teksti on blogaajan mielestä parempi kuin alkuperäinen.

A Horse With No Name


Dewey Bunnell on mies, jolla on hassu nimi. Dewey on myös mies, joka kuulostaa laulaessaan Neil Youngilta. Dewey on myös yksi kolmesta nuoresta miehestä, joiden isät olivat amerikkalaisia sotilaita komennuksella Englannissa ja äidit brittejä. He perustivat rock-yhtyeen, ja pelätessään, että heitä luultaisiin briteiksi, jotka vain MATKIVAT amerikkalaisia, he antoivat yhtyeelleen nimeksi America.

Yhtyeen ensimmäinen single A Horse With No name julkaistiin vuonna 1971 ja siitä tulikin kokoonpanon kaikkien aikojen suurin hitti.


Spotify: America – A Horse With No Name (2006 Remastered Album Version)

Päättömällä pollella


Petri & Pettersson Brass on kotimainen yhtye, joka tunnetaan parhaiten vuoden 1971 singlestä Maalaismaisema. Seuraavana vuonna 1972 yhtye julkaisi singlenä Jukka "Levyraati" Virtasen käännöstekstin Päättömällä pollella.




Kappaleen on muuten levyttänyt suomeksi myös Siiri Nordin, vuoden 2008 tribuuttilevylle Sanat Jukka Virtanen.

Osta levy


25. kesäkuuta 2014

Tällä viikolla 26/14

Tänään uutisoitiin siitä, kuinka eduskunnan lakivaliokunta päätti antaa hylkäävän mietinnön tasa-arvoista avioliittolakia ajaneelle kansalaisaloitteelle. Ruostetta ja timantteja -blogin toimituksessa olemme pettyneitä, mutta odotamme silti toiveikkain mielin syksyä ja asian varsinaista käsittelyä eduskunnassa. Odotellessa, muutama enemmän tai vähemmän aiheeseen liittyvä kappale, olkaa hyvä.


"Nyt on politiikassakin ihmisoikeudet vain valuuttaa"


Sir Elwoodin Hiljaiset Värit julkaisi vuonna 1997 pitkäsoiton nimeltä Puunukke. Levyn kappale Sairas ja syntinen kuulostaa edelleen valitettavan ajankohtaiselta.




"Se on aivan sama hetero vai homo"


Jukka Takalo muistetaan mm. Aknestik-yhtyeen laulajana. Seuraava kappale on kuitenkin soololevytys vuoden 2011 levyltä Vastarannan laulut.




"Päivä päivältä tasa-arvo lähenee, ja kun se viimein täällä on niin viha vähenee"


Jarkko Martikainen otti Usko-levyn kappaleellaan laajemminkin kantaa erääseen.... krhm, nimeltä mainitsemattoman henkilön edustamaan... poliittiseen suuntaukseen. 




Epäkaupallisia tiedotteita


Tässä kohtaa yleensä laitan linkkejä levykauppoihin. Tällä kertaa, poliittisesti latautuneen ilmapiirin innoittamana linkkaankin niiden sijaan muutaman Tahdon2013-kampanjan yhteistyökumppanin, joiden toimintaa myös sinä voit tukea:

Amnesty International: https://www.amnesty.fi/osallistu/

Lisää itse kampanjasta: http://www.tahdon2013.fi/

17. kesäkuuta 2014

Silmänruokaa #02

Olen pannut merkille, että tapani keskittyä musiikkiin itseensä, johtaa usein siihen, että blogiini linkkaamani youtube-videot eivät ole varsinaisia videoita. Silmänruokaa yrittää auttaa asiaa keskittymällä laatumusiikkiin nimenomaan hienojen videoiden kautta. (Pahoitteluni heille, jotka otsikon nähtyään odottivat tissejä ja pyllyjä.)

Tällä kertaa katsotaan lisää hienoja musiikkivideoita kappaleiden nimien mukaan aakkostettuna.


The Smashing Pumpkins


Billy Corganin johtama The Smashing Pumpkins julkaisi neljännen pitkäsoittonsa Adore kesällä 1998. "Melkein nimikappale" Ava Adore sai seurakseen yhdellä otolla kuvatun musiikkivideon, joka voittikin tyylikkäimmän videon palkinnon vuoden 1998 VH1 Fashion Awards -gaalassa. 



Videon nopeuden vaihtelut huulisynkan pysyessä kuitenkin kappaleen tahdissa laskettiin tietojeni mukaan helvetin työläästi käsin.


Michael & Janet Jackson


Jospa sattuisi minullakin olemaan 7 miljoonaa dollaria ylimääräistä käteistä, voisin, kuten sisarukset Michael & Janet vuonna 1995, tehdä musiikkivideon, jollaisen katsomme seuraavaksi. Videolla soiva kappale Scream on kommentti lehdistölle, jonka kanssa varsinkin Michaelilla oli, sanoisinko, "ongelmallinen" suhde.





A-Ha


Synkistelyn vastapainoksi heiman keveää kasaripoppailua. Kyllä te tiedätte, mikä tämä on.




Ostake äänilevy!


2. kesäkuuta 2014

Heikki Salon laulukirja #01

Monet ns. suurista suomalaisista (ja miksei ulkomaisistakin) lauluntekijöistä on tehnyt oman materiaalinsa lisäksi kappaleita muillekin artisteille. Laulukirja-otsikon alla tutustumme molempiin kategorioihin. Tällä kertaa suurennuslasin alla on Heikki Salo.

Luxemburg


Kitaristi Matti Nurron ja laulaja Heikki Salon perustama yhtye Miljoonasade julkaisi ensisinglensä Lapsuuden sankarille elokuussa 1986. Juri Gagarinista kertovan kappaleen laulusoundiin vaikutti Saloa äänityspäivänä vaivannut kova flunssa. Otamme kuitenkin kuunteluun tällä kertaa debyyttilevyn Pesuhuoneesta keittiöön toisen singlen Radio Luxembourg. (Huomioikaa, että radiokanavan nimi kirjoitetaan hieman eri lailla, kuin valtion, mikäli ihmettelette tämän tekstikappaleen otsikkoa.)




Hämeenlinna


Popeda julkaisi vuonna 1997 levyn nimeltä 500 cc. Levyltä löytyy hienoja kappaleita kuten Vaisto vaatii toimimaan ja Klamydia-yhtyeen Vesa Jokisen kirjoittama Minä, sinä ja Mannerheim, mutta teemamme mukaisesti otamme nyt kuunteluun Costellon säveltämän ja Heikki Salon sanoittaman Beibi lähtee vankilaan.




Satama

Kolmanneksi ajattelin soittaa Heikki Salon soolotuotantoa, joka kuitenkin osoittautui niin harvinaiseksi, että en löytänyt haluamaani kappaletta youtubesta. Alla siis pelkkä Spotify-linkki vuoden 2010 levyltä Unen renki löytyvään surulliseen tarinaan tytöstä, joka rakastui troolariin.



Osta levyjä:


Miljoonasateen ja Heikki Salon levyt kannattanee ostaa heikkisalo.comin puodista: http://www.heikkisalo.com/puoti/index.php Sivuilla ei kirjoitushetkellä ole saatavilla Pesuhuoneesta keittiööön -levyä, mutta kappale Radio Luxembourg on myös kokoelmalla Made in Taiwas.

Popedan kappale on myös mm. tällä kokoelmalla: http://www.heikkisalo.com/puoti/product_details.php?p=32

26. toukokuuta 2014

Let's Tango 2 - The Jatko-osa

Maaliskuun puolella paneuduimme RjaT:ssä tangon ihmeelliseen maailmaan: http://ruostettajatimantteja.blogspot.fi/2014/03/lets-tango.html Valintani tuolloin herättivät siinä määrin keskustelua, että katsoin parhaaksi tehdä blogaukselle jatko-osan, jossa käymme läpi muita maininnan arvoisia tango- ja tangoaiheisia kappaleita.

Delirium

Klamydia, tuo sukupuolitautien mukaan nimetyistä punk-yhtyeistä suurin ja kaunein, laittoi vuonna 1997 valkoiset puvut päälle, ainakin levynsä kansikuvaa varten. Lopputuloksen voitte nähdä mm. allaolevalta videolta, jolla soi siis tietenkin nimikappale levyltä Tango Delirium.


Spotify: Klamydia – Tango delirium

Kappale ei muuten introstaan huolimatta ole levyn avausraita...

Tango Kauhajoen kasinolla

Vuonna 1968 tangosi myös valtakunnan virallinen renttu Irwin Goodman. Albumilta Reteesti vaan, jonka tyylilajeiksi suomenkielinen Wikipedia kertoo "Folk, rock, poliittinen", löytyy Tango Kauhajoen kasinolla.



(Spotify-linkin kaivaneena uskallan todeta, että Irwinin diskografia siellä kaipaisi hieman karsimista. Suurin osa levyistä näyttäisi koko tuotannon kattavan kokoelman vuoksi olevan siellä ainakin kolmeen kertaan....)

Pimeyden tango

Seuraavaa kappaletta ei tarvitse edes esitellä. Joten, en tee sitä.



Kaiken yllä aarnikotka lentää

Tiesittekö, että Junnu Vainio levytti uransa aikana vain kahdeksan pitkäsoittoa? Niistä viimeisin, 
Viiskymppisen viisut, julkaistiin vuonna 1991, Vainion kuoleman jälkeen. Siltä löytyy katsauksemme viimeinen kappale, nimessään häpeilemättömästi kuuntelijalle valehteleva Kaiken yllä aarnikotka lentää. Kappaleen tekstissä ei esiinny aarnikotkaa, ainoastaan Tuppukylän ylipormestari, joka lentää aarnikotkan lailla kaupungin yllä koneellaan. Valhetta, valhetta on kaikki.



Osta levyjä:

21. toukokuuta 2014

Cover Me! #02 - Electric Boogaloo

Cover Me! on sarja, joka... No kyllä te tiedätte. Fiksut ihmiset.

Cover Me! vaihtaa tällä kertaa hieman formaattia. Otamme käsittelyyn kolme hienoa cover-versioita, jotka eivät niinkään liity toisiinsa. Ajattelin linkittää toki myös alkuperäisversiot muistin virkistämiseksi.

1. Sinun laulusi



Viikon ensimmäinen valinta on mestari Juice Leskisen suomentama versio Elton Johnin klassikosta Your Song. Esittäjänä on luonnollisesti Ikurin Turbiini (ja blogaajan kaima) Pauli "Pate" Mustajärvi.


Spotify: Pate Mustajarvi – Sinun Laulusi -Your Song-

Alkuperäinen versio: Elton John – Your Song

2. Koulut kii


Hei, muistatteko sen kerran ku Hassisen kone levytti suomeks Alice Cooperia? Ei se mitään, en minäkään muistanut, ennen kuin ostin Hassisen koneen koko tuotannon kattavan cd-boxin. Sieltä se löytyi, Ismon käännös School's Outista. 

Teknisistä syistä en saa upotettua Youtube-videota blogiin, mutta video löytyy linkin takaa: https://www.youtube.com/watch?v=HllrZwd98Zk

Kappale on jopa niin harvinainen, että sitä ei löydy edes Spotifystä. Alkuperäinen Alice Cooper kuitenkin on saatavilla: Alice Cooper – School's Out (Album/Single Version)

Kappaleen tietääkseni ainoa CD-julkaisu on siis Jurot nuorisjulkkikset -nimisellä kuuden cd-levyn laatikolla, joka kokoaa yksiin kansiin Hassisen koneen koko tuotannon: http://fi.wikipedia.org/wiki/Jurot_nuorisojulkkikset


3.  Missä on Lady Jane?


Siinä missä katsauksemme kaksi ensimmäistä käännöstä ovat olleet soitannollisesti verrattain lähellä esikuviaan, loppusuoralla otamme jo melko suuria sovituksellisia vapauksia. Oletettavasti eräs tähän johtava tekijä on versioiden levyttämis-ajankohtien välinen aika, joka on peräti 22 vuotta. Kyseessä on siis alunperin The Rolling Stonesin vuonna 1966 nauhoittama kappale Lady Jane, jonka Hector suomensi 1988 levylleen Varjot ja lakanat. 



Ja Rollareiden alkuperäinen: The Rolling Stones – Lady Jane - Mono Version

Osta levyjä:



Etsinnästä huolimatta en löytänyt Hassisen Koneen boxia myynnissä. Oletan, sen olevan loppuunmyyty.

12. toukokuuta 2014

Progenurkka: Mogwai

Progenurkassa saa istua, hengähtää ja keskittyä hieman pitemmän kaavan kautta yhteen artistiin ja yhteen kappaleeseen. Laita silmät kiinni ja paina play.

Mogwai on skotlantilainen post-rock yhtye. Skotlanti on maa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa. Post-rock on kokeellista musiikkia, jossa perinteisten rock-kokoonpanojen soittimia käytetään "epä-rock-maisiin tarkoituksiin."  Ja tänään kuultava My Father, My King on 20 minuuttia pitkä instrumentaalikappale, joka perustuu kahteen melodiaan juutalaisesta Avinu Malkeinu -rukouksesta. Kysyttävää? Ei se mitään, kappale tulee tässä.

Spotify: Mogwai – My Father My King

Mikäli kiinnostuit tämänkaltaisesta musiikista, blogistimme suosittelee tarkastamaan myös yhtyeen pitkäsoiton Happy Songs for Happy People. http://open.spotify.com/album/1FvIoulivmS5n4Kp3zpBr2

Fyysisiä levykäisiä myy mm. Levykauppa Äx:

http://www.levykauppax.fi/single/mogwai/my_father_my_king/#cds
http://www.levykauppax.fi/artist/mogwai/happy_songs_for_happy_people/#cd

8. toukokuuta 2014

Muusit ylös #01

Mash-up on termi, joka tarkoittaa kahden kappaleen yhteenmiksattua sulautumaa. Useimmiten nämä ovat epävirallisia tuotoksia, joten tällä kertaa perehtyessämme niihin en linkitä niin Spotifyyn kuin levykauppoihinkaan.

1. A Hard Girl's Night


Ensimmäisenä kuuntelussamme on Wax Audion tuotos, joka sulauttaa yhteen The Beatlesin kappaleen A Hard Day's Night ja Mötley Crüen Girls Girls Girlsin.



2. Crocodile Chop


Neil Cicierega on todennäköisesti hieno herrasmies ja on myös vastuussa seuraavasta kappaleestamme. Alkuperäisteokset ovat Elton John - Crocodile Rock ja System Of A Down - Chop Suey.


3. Thunderbusters


Ykköskohdassa mainittu Wax Audio on jo ns. vanha tekijä mash-uppien maailmassa ja heiltä tulee myös tämän viikon kolmas kappaleemme. Yhteenhitsauksen ovat kokeneet AC/DC:n Thunderstruck ja Ray Parker Jr:n Ghostbusters-tunnari. 



Fun Factina mainittakoon, että Ray Parker Jr:n Haamujengi-tunnari on enemmän kuin vähän velkaa Huey Lewis And The Newsille. Linkkiä klikkaamalla voitte tehdä omat johtopäätöksenne: https://www.youtube.com/watch?v=N6uEMOeDZsA


Loppukevennys.


Ding dong.


29. huhtikuuta 2014

Silmänruokaa #01: Toimituksen valinnat

Useita kuukausia (whoa) Ruostetta ja timantteja -blogia kirjoittaneena olen pannut merkille, että (sinänsä edelleen validi) tapani keskittyä musiikkiin itseensä, johtaa usein siihen, että blogiini linkkaamani youtube-videot eivät ole varsinaisia videoita. Silmänruokaa yrittää auttaa asiaa keskittymällä laatumusiikkiin nimenomaan hienojen videoiden kautta. (Pahoitteluni heille, jotka otsikon nähtyään odottivat tissejä ja pyllyjä.)

Ensimmäinen Silmänruokaa esittelee blogaajan, ainakin tämänhetkisen musiikki-videot top-kolmosen nousevassa videoiden monimutkaisuusjärjestyksessä.

1. The Black Keys


The Black Keysin Lonely Boy -musiikkivideon piti alunperin olla erilainen. Sillä oli 40 hengen näyttelijäkaarti ja käsikirjoitus. Bändi ehti nähdä videosta kaksi eri versiota, mutta ei pitänyt kummastakaan. Heidän huomionsa kiinnittyi kuitenkin yhden tanssikohtauksen verran videossa esiintyvään Derrick T. Tuggleen. Ja loppu onkin historiaa.


Spotify: The Black Keys – Lonely Boy

Derrick on myöhemmin esiintynyt videon tiimoilta mm. Ellen DeGeneresin showssa.

2. Peter Gabriel & Kate Bush


 Ykköskohdan video on purkitettu yhdellä otolla, kuin myös seuraavakin: Don't Give Up on toinen single Peter Gabrielin viidenneltä soololevyltä So vuodelta 1986. (Mainittakoon, että ensimmäinen single Sledgehammer sai myös erään kaikkien aikojen suosituimpia musiikkivideoita voittaen mm. yhdeksän (9) MTV Video Music Award -palkintoa.) Sekä kappaleessa, että videossa ovat pääosassa Peter ja laulaja Kate Bush.


Spotifystä ei löydy alkuperäistä versiota tästä kappaleesta, joten linkkaan vuonna 2011 sinfoniaorkesterin ja vokalisti Ane Brunin kanssa äänitettyyn uusio-versioon: Peter Gabriel – Don't Give Up

3.  Muse


Jos kaksi edellänähtyä videota olivatkin yksinkertaisen puoleisia, nyt on aika antaa mopon karata ihan huolella lapasesta. Musen video Knights of Cydonia on.. noh, science fiction kung fu -länkkäri. Mitä sitä kaunistelemaan. Yhtye itse kehoitti faneja listaamaan kuinka moneen eri elokuvaan videossa viitataan ja lupaili jopa palkintoja, joskin pikaisesti asiaa googletettuani on epäselvää ratkesiko kilpailu ikinä. Jokatapauksessa, sekä musiikillisesti, että visuaalisesti on meno sangen kova.



Osta levyjä, sitten ne ovat sinun!




25. huhtikuuta 2014

Voi Jeesus

Tämän viikon blogaus tulee pääsiäisestä ja yleisestä laiskuudesta johtuen vasta perjantaina. Palaamme kuitenkin viime viikonlopun tapahtumiin, eli pääsiäiseen ja otamme muutaman populaarimusiikillisen näkökulman Jeesuksen viime päiviin.

Juudas


Andrew Lloyd Webberin ja Tim Ricen rock-ooppera Jesus Christ Superstar kertoo (yllättäen) Jeesuksen viime päivistä. Esityksen toinen musiikkinumero on Juudas Iskariotin esittämä Heaven On Their Minds, jossa hän yrittää varoittaa Jeesusta tämän kasvavasta kansansuosiosta ja Jumalana esiintymisen vaaroista. 

"All your followers are blind/too much heaven on their minds/it was beautiful but now it's sour."

Alkuperäisellä albumijulkaisulla, jolta kuuntelemme nyt kappaleen, Juudasta esittää Murray Head. (Samalla levyllä on muuten Jeesuksena Deep Purplen keulamies Ian Gillan.)



(Spotify-linkki listaa artistiksi kapellimestari Alan Doggettin.)


Kuolemantuomio


Seuraavana kuultava The Mercy Seat on alunperin Nick Caven kirjoittama kappale, joka kertoo sähkötuoliin joutuvasta vangista, joka viime hetkinään vertaa istuintaan juutalaisten liitonarkun kantena toimivaan Armonistuimeen. Johnny Cashin versio löytyy levyltä American III: Solitary Man.



Ylösnousemus


Juice Leskinen Grand Slam -yhtye lopetti keikkailun vuoden 1986 lopulla Juicen terveydentilan heikettyä. Seuraavan vuonna Leskinen julkaisi soololevyn Minä, jolta löytyy seuraavaksi kuultava kappale Jeesuksen mummu. Se kertoo kauniin, ilmeisen apokryfisen tarinan, jossa Jeesus pian ylösnousemuksensa jälkeen käy tervehtimässä äitiään ja mummoaan ennen tunnetumpia kuolemanjälkeisiä ilmestyksiään. 



Osta levyjä!

14. huhtikuuta 2014

Parempi suomeksi #02: Rauta-airot

Parempi suomeksi esittelee käännösbiisejä, joiden teksti on blogaajan mielestä parempi kuin alkuperäinen.

Ruostetta ja timantteja tykkää olla ajantasalla. Aalloonharjalla. Ajankohtaisuuden ytimessä ja niin edelleen. Viikate julkaisee vapuntienoilla suomenkielisen Motörhead -cover-levyn Panosvyö. Siihen on syytä ottaa kierroksia jo ennakkoon tutustumalla yhtyeen varhaisempaan versiointiin.

Iron Horse / Born To Lose


Motörheadin ensimmäiset levytyssessiot vuoden 1975 lopulla ja 1976 alussa hyllytettiin levy-yhtiön toimesta "epäkaupallisina". Yhtye äänittikin suurimman osan materiaalista uudelleen vvuoden 1977 debyyttialbumiaan varten. Levy sai nimen Motörhead, mutta myös alkuperäiset sessiot julkaistiin pari vuotta myöhemmin 1979 otsikolla On Parole. Otamme kuunteluun nyt alkuperäisen version kappaleesta Iron Horse/Born To Lose.


Spotify: Motörhead – Iron Horse/Born To Lose - 1997 Digital Remaster

Rauta-airot


Viikate, nuo Kouvostoliiton humoristit käänsivät iron horsen rauta-airoiksi. Versiointi löytyy vuoden 2003 levyltä Surut pois ja kukka rintaan.



Osta levyjä


7. huhtikuuta 2014

Progenurkka: Godspeed You! Black Emperor

Progenurkassa saa istua, hengähtää ja keskittyä hieman pitemmän kaavan kautta yhteen artistiin. Laita silmät kiinni ja paina play.

Godspeed You! Black Emperor

GY!BE (Kyllä, siinä on huutomerkki keskellä.) on kanadalainen post-rock -yhtye. Musiikkiaan on vaikea kuvailla, joten enempää löpisemättä alla vuoden 1999 EP Slow Riot for New Zerø Kanada.


Spotify: Godspeed You! Black Emperor – Slow Riot for New Zero Kanada

Levykauppa Äx: http://www.levykauppax.fi/single/godspeed_you_black_emperor/slow_riot_for_new_zero_kanada/#mcd

31. maaliskuuta 2014

Let's Tango

Ulkona paistaa aurinko. On kevät. Kevään jälkeen tulee kesä. Kesällä on lavatansseja. Lavatansseissa tanssitaan tangoa. Ja tämä aasinsilta oli niin huono, että ne aasit on nyt siellä joen pohjalla. Toisaalta pikainen googletus kertoo, että aasit osaavat uida. Pikainen googletus ei kerro, osaavatko aasit tanssia tangoa... Asiaan!

 Illan viimeinen tango


Kieroina jätkinä aloitamme tangokatsauksemme illan viimeisellä tangolla. Sen tarjoaa blogistimme suuri suosikki Leevi And The Leavings. Se löytyy alunperin vuonna 1978 julkaistulta tuplasingleltä Sadan vuoden yksinäisyys. (Alkujaanhan Gösta oli sitä mieltä, että Leavings julkaisisi ainoastaan singlejä ja tuplasinglejä, onneksemme nämä puheet pyörtyivät sittemmin.)

Youtubesta löytämäni versio ei ilmeisesti salli videon upotusta, joten tarjoankin pelkän linkin: https://www.youtube.com/watch?v=OuylOPGZaCk

....ja Spotify ei nähtävästi tarjoa tätä kappaletta ollenkaan, joten vaihtoehtoisena linkkinä hieman tekijänoikeudellisessa mielessä hämärämpi vaihtoehto GrooveShark: http://grooveshark.com/#!/s/Illan+Viimeinen+Tango/1LIgpJ?src=5 Huoh...

Tango


"Keskiolut-jazz" -yhtye (omin sanoinensa) Sir Elwoodin Hiljaiset Värit on myös kastanut varpaitaan tangon meriin... Yksinkertaisesti nimetty Tango löytyy yhtyeen debyyttilevyltä Varjoissa vapaan maailman, joka on muuten nauhoitettu live-olosuhteissa.




Nainen tanssii tangoa


Katselmuksemme päättää tällä kertaa viikon ehkä vähiten perinteinen tangokappale. CMX:n Aura-levy (se, jolla on Ruoste) on muuten nyt jo YLI 20 vuotta vanha. Sieltä löytyy myös tämä raskasta rockia ja tangoa yhdistelevä veto. Videomme on liveversio YLE Teeman Kosketuksessa-sarjasta, Spotifystä taas tarjoamme alkuperäisen studiovedon. Joten, saanko luvan?

....ja toki tämäkään video ei suostu asettumaan kiltisti sivuillemme, joten kliketi-klik linkkiä: https://www.youtube.com/watch?v=kzMe79RNtz4


Tanssilavan oven vieressä pieni pöytä, josta voit ostaa illan orkesterin levyn


24. maaliskuuta 2014

Samaa tarinaa: Kiitos ja Jos se vie mun miehen

Joskus erillään tehdyt kappaleet, tarkoituksella tai vahingossa, kertovat selvästi samoista tapahtumista. Tällä kertaa kyseessä lienee sattuma.

Kiitos


Kiitos on toinen raita PMMP:n kolmannelta studiolevyltä Leskiäidin tyttäret vuodelta 2006. Se kertoo päättyneestä parisuhteesta, josta kertojaminä kiittää toista persoonaa, kaikesta huolimatta.

Vaikka kaikki saa unohtua, kiitos siitä, kun liiankin kauan jaksoit mua.
Huolit hulluuttas puolikkaan, enempää en oo osannut koskaan antaakaan.

 Spotify: PMMP – Kiitos

Jos se vie mun miehen


Maija Vilkkumaan kuudes levy Kunnes joet muuttaa suuntaa julkaistiin vuonna 2010. Sen yhdeksäs raita on Jos se vie mun miehen, jossa kertojaminä kiroaa miestään, joka on taas tapaamassa entistä kumppaniaan.

Jos se vie mun miehen, lyön veitsen sen vatsaan.
Sit juhlakengät paan ja huulipunaa ja menen suoraan vankilaan.

Spotify: Maija Vilkkumaa – Jos se vie mun miehen

Sama mies?


Ensimmäisiä säkeistöjä vertailemalla, olen tullut lopputulokseen, että molemmat laulavat samasta miehestä. PMMP:n sanat on tasattuna vasemmalle, Maijan oikealle.

Ehkä muistatkin mua, etkä voi uskoutua:
kirjoittaa meistä nyt, kun sun nykyinen on vihainen
eikä yhtään mua siedä.


Ulkona pimeys teroittelee hampaitaan.
Mä heitän kynii kärki eellä lattiaan.
Kuinka voi noin kauan mennä teillä kanssa isopään?
Mikä menneessä on kun aina sitä pitää selvittää?

Hämmästyttävästi, jos luovut rahasta, voit saada vastineeksi levyjä!


17. maaliskuuta 2014

Virallisia listoja

Musiikin maailmassa listat ovat tärkeitä. Tässä siis muutama sellainen.

 Top 4 Vanit



Pulstar Vangeliksen levyltä Albedo 0.39, vuodelta 1976.



Top 4 Piperit



The Piper ABBAn levyltä Super Trouper, vuodelta 1980.



Top 4 Stephenit


Toim. Huom.: Kappaleessa ei oikeasti esiinny Stephen Hawking. Yst. Vast. Täm. Lehd. Kont.



Ostakaa levyjä, siitä tulee hyvä mieli levykauppiaille:

10. maaliskuuta 2014

Takapiruna Jarkko Martikainen

Jarkko Martikainen on paitsi mainio laulaja, myös tuottaja ja laulunkirjoittaja muille artisteille. Tällä viikolla tutustumme hieman näihin projekteihin.

Rajaportti


Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus oli yksi Suomen 2000-luvun alun metallibuumin suurimpia nimiä. Heidän lopullinen läpimurtonsa oli eittämättä vuoden 2002 levy Rajaportti, jonka tuottajana toimi, aivan, Jarkko Martikainen, joka myös sanoitti levylle muutaman kappaleen. Yksi niistä on tämä seuraava, surullinen tarina.


Spotify: Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus – Elegia

Jarkon laulama versio kappaleesta löytyy muuten herran livelevyltä Hyvää Yötä, Hyvät Ihmiset.

Runoja kontrollihuoneesta


Rap-artisti Steen1:n kolmannella pitkäsoitolla Runoja kontrollihuoneesta on myös Jarkko Martikaisen osittain säveltämä ja soittama kappale Muistilappuja. Kappaleen aihepiiri on, sanoisimmeko, rap-musiikille epätyypillinen.



Varjopuoli


Vuonna 2011 Jarkko tuotti Mokoma-yhtyeen akustisen "kokoelmalevyn" Varjopuoli. Levy on blogaajan omasta mielestä laadultaan, noh, epätasainen, mutta ehdottomasti kuuntelun arvoinen. Kuunteluun valikoitui eräs suosikkejani yhtyeen tuotannosta, molempina versioina toimiva Silmäterä.




Ostakaa levyjä, tukekaa Lars Ulrichin lapsia:


Jarkko Martikainen - Hyvää yötä, hyvät ihmiset: http://www.levykauppax.fi/artist/martikainen_jarkko/hyvaa_yota_hyvat_ihmiset/#cd

3. maaliskuuta 2014

Progenurkka: Mike Oldfield

Progenurkassa saa istua, hengähtää ja keskittyä hieman pitemmän kaavan kautta yhteen artistiin ja yhteen kappaleeseen. Laita silmät kiinni ja paina play.

Mike Oldfield

Mike Oldfield on englantilainen kitaristi ja multi-instrumentalisti, joka tunnetaan parhaitan kahdesta kappaleesta. Ensimmäinen niistä on hänen ensimmäinen soololevytyksensä Tubular Bells vuodelta 1973. TB tunnetaan myös Manaaja-elokuvan "tunnuskappaleena".

Se toinen tunnettu biisi on tietenkin Moonlight Shadow, vuoden 1983 levyltä Crises. Liian helppoja ratkaisuja välttääksemme otamme nyt kuunteluun tuon levyn nimikappaleen, joka todellakin käsitti albumin koko a-puolen. 

24. helmikuuta 2014

Cover Me! #01 - Eläkeläiset ja Kraftwerk

Cover Me! on sarja, joka... No kyllä te tiedätte. Fiksut ihmiset.

Poro


Minä olen poro, lai la la lai.
Humppaava poro, lai la la lai.
Spotify: Elakelaiset – Poro

Kun allekirjoittanut ensimmäisen kerran tutustui Eläkeläisten musiikkin, oletti hän, että hieman alle minuutin mittainen Poro olisi humpan mestareiden oma sävellys. Miten muuten se voisi olla niin lyhyt? No, nokkelimmat-pokkelimmat teistä jo videosta näkivätkin, että alunperin asialla on Saksan lahja elektroniselle musiikille eli Kraftwerk. (Eläkeläiset julkaisi myöhemmin myös kokonaisen levyn omia humppasävellyksiään, mutta palaamme siihen ehkä myöhemmin.)

Robotti


Kraftwerk on saksalainen elektronisen musiikin legenda. Vuonna 1978 he julkaisivat albumin, joka kuten monet muutkin julkaisunsa, on saatavilla kahdella eri kielellä. Englanniksi se on nimeltään The Man-Machine ja saksaksi Die Mensch-Maschine. Humppaava poro on siis alunperin joko The Robots tai Die Roboter. Lyriikoiden vähäisyyden vuoksi emme häpeile ottaa alkuperäisen saksalaisen sijaan englanninkielistä versiota kuunteluun. Ja onhan sillä pituuttakin, yli 6 kertaa humppa-coverin verran.



Malli


Die Roboter on alkuperäisen LP:n a-puolen avauskappale. B-puolen puolestaan avaa yhtyeen ehkä tunnetuin kappale Das Model. Koska olemme vekkuleita veijareita, siirrymme takaisin Suomeen ja soitamme Eläkeläisten huikaisevan humppaversioinnin siitä. Kiinnittäkää huomiota etenkin lopun tuplabasareihin (!). Ja toki, koska olemme jo kuulleet musiikkia suomeksi ja englanniksi, seuraava esitys tuleekin, kyllä, saksaksi. Auf Deutch!




Ostolinkit

Eläkeläisten humpat löytyvät mm. kokoelmalevyltä Humppabingo: http://www.levykauppax.fi/artist/elakelaiset/humppabingo/#2cd

The Robots löytyy levyltä The Man-Machine: http://www.levykauppax.fi/artist/kraftwerk/man_machine_remastered/#cd

17. helmikuuta 2014

Tiesitkö, että tiesit? #01

Tiesitkö, että tiesit? perustuu siihen hetkeen, kun sanot "Ai, tää on tää biisi." Kollektiivisesta alitajunnasta löytyy paljon biisejä, jotka kuulostavat tutulta. Tämän blogin tehtävä on antaa niille biiseille nimi.

Linnunradan laidalla

Kaukana Linnunradan läntisen kierukkahaaran hyljeksityllä, kartoittamattomalla laidalla on pieni merkityksetön keltainen aurinko. Noin viidentoista miljoonan kilometrin etäisyydellä sitä kiertää mitätön sinivihreä planeetta, jonka apinoista polveutuvat asukkaat ovat niin pöyristyttävän alkukantaisia, että he edelleen pitävät mukana kannettavaa puhelinta aika näppäränä keksintönä. Eräs näistä asukkaista oli nimeltään Douglas Noel Adams. Douglas Adams tunnetaan parhaiten kuusiosaisesta romaanitrilogiastaan Linnunradan käsikirja liftareille.

Käsikirja sai kuitenkin alkunsa BBC:n radionäytelmänä, jonka myös Yleisradion Radioteatteri on, varsin onnistuneesti, esittänyt suomeksi. Blogaaja ei käymiensä keskustelujen perusteella ole ainoa, joka oletti, että radionäytelmän (ja myös 1980-luvun TV-sarjaversiossa käytetty) tunnusmusiikki oli tehty juuri tuota produktiota varten. Kyseessä on kuitenkin ns. "oikea" kappale tuolta avaruusrock-yhtyeiden pioneerilta The Eaglesiltä. Täh?

Kyllä vain, sama The Eagles, joka tunnetaan lähinnä kappaleista Desperado ja Hotel California, levytti vuonna 1975 levyn nimeltä One of These Nights, jonka a-puolen päättää banjovetoinen instrumentaali Journey of the Sorcerer. Kolme vuotta myöhemmin Adams itse valitsi kappaleen radiosarjansa tunnukseksi.


Spotify: Eagles – Journey Of The Sorcerer

Kappaletta ei muuten pahemmin löydy Eaglesin kokoelmalevyiltä.

Exodus?

Genesis oli yksi 1970-luvun progressiivisen rockin suurimpia nimiä. Päälauluntekijä Peter Gabriel päätti kuitenkin jättää yhtyeen vuonna 1975. Pari vuotta myöhemmin julkaistulla herran ensimmäisellä soololevyllä on seuraava kappaleemme, joka kertoo muun muassa Peterin ja Genesiksen teiden erkanemisesta. Mutta toki muustakin. Kappaleen nimi on Solsbury Hill ja vaikka et nimeä tunnistaisikaan, uskon, että olet kuullut sen ennenkin.



Videolla on kappaleesta liveversio, koska milloin viimeksi olet nähnyt pyöreän ja reunoiltaan pyörivän lavan, jolla laulaja voi vaikkapa ajella ympyrää polkupyörällä kesken kappaleen. (Raskaan sarjan proge-nörtit tunnistanevat basson varresta Tony Levinin.)

Ostolinkit:

Linnunradan käsikirja liftareille -radiokuunnelma on julkaistu CD-levyinä, joita myy ainakin http://yleshop.yle.fi/


10. helmikuuta 2014

Tällä viikolla 07/14

Tällä viikolla pureutuu ajankohtaisiin asioihin aasinsiltojen avulla. ....a. (Oli pakko.)

Sochi-satsi-satsaa

Google nousi otsikoihin männäviikolla olympia-aiheisen doodlensa avulla. Samassa hengessä aloitamme viikon ajankohtaiskatsauksemme kuuntelemalla hieman Pet Shop Boysia. Lemmikkiliikkeen pojat viettivät kesällä 1997 kolme viikkoa Lontoon Savoy-teatterissa otsikolla Somewhere ja nauhoittivat oman cover-versionsa samannimisestä West Side Story -musikaalin kappaleesta. Kappaleen ns. "albumiversio" löytyy Bilingual-levyn uusintapainoksilta ja kestää karvan verran alle 11 minuuttia. Olemme kuitenkin tänään sen verran hätäisiä, että tyydymme noin viiden minuutin mittaiseen singleversioon, joka löytyy mm. PopArt-kokoelmalevyltä.


Videolla on, ilmeisesti ylivoimaisen tärkeistä taiteellisista syistä, ajoittain puhetta ja muita ääniä itse musiikin päällä. Mikäli närästyt tästä helposti, suosittelen allaolevaa PopArt -levyn versiota Spotifystä.


Perjantai 14. päivä

Perjantai 14. päivä on Leevi And The Leavingsin levy vuodelta 1986. Se sisältää muunmuassa hitit Pohjois-Karjala, Kerro terveiset lapsille ja Elämä ikkunan takana ja on myös siitä erikoinen levy, että se tehtiin käytännössä ilman rumpalia, kannuttaja Markku Mattilan erottua yhtyeestä. Tuloksena on levy, jota Wikipedia kuvailee seuraavasti:

 "...voimakkaasti akustinen ja klassinen muuhun yhtyeen tuotantoon verrattuna, mollivoittoiselle tyylille ja ironiattomasti kauniille sanoituksille painottunut."

Tuleva perjantai on myös ystävänpäivä, joten otamme kuunteluun levyltä hieman vähemmän tunnetun romanttisen balladin Mutta viereesi nukahdan.

Minä sinuun merkitsen merkit rakkauden
Tai valon sammutan, jos sun huomaan nukkuvan
Painan syliisi pään sinun toivon heräävän
Ja kanssain valvovan, mutta viereesi nukahdan


 Videolla näkyvä levyn kansikuva liittyy muuten kappaleeseen Kerro terveiset lapsille

Spotify: Leevi and the leavings – Mutta viereesi nukahdan

Mitäs muuta?

Ruostetta ja timantteja tahtoo toivottaa onnea torstaina 40 vuotta täyttävälle Robbie Williamsille. Alla oleva kappale löytyy Williamsin vuoden 2000 levyltä Sing When You're Winning.



Spotify: Robbie Williams – The Road To Mandalay

Ostolinkit



3. helmikuuta 2014

Parempi suomeksi #01: Nousevan auringon talo

Parempi suomeksi esittelee käännösbiisejä, joiden teksti on blogaajan mielestä parempi kuin alkuperäinen.

Tervetuloa

Ruostetta ja timantteja on pitkäaikainen ideani blogista, jossa esittelen syystä tai toisesta mielenkiintoisia musiikkiesityksiä erilaisten teemojen kautta noin kerran viikossa. Pyrin linkittämään kappaleet mahdollisuuksien mukaan Youtubeen ja Spotifyyn sekä tarjoamaan linkkejä, joiden kautta voit ostaa levyt.

(Ja teille, fiksuille (aikuisille) ihmisille ei varmaan tarvitse erikseen kertoa, että kaikki blogaajan mielipiteet ovat blogaajan mielipiteitä ja eri mieltä saa olla ja blaa blaa blaa.)

1. The Animals - The House of the Rising Sun

The House of the Rising Sun on alunperin yhdysvaltalainen kansanlaulu. Se on levytetty satoja kertoja [sitaatio puuttuu][eikä tää oo wikipedia muutenkaan], mutta tällä kertaa keskitymme niistä ehkä tunnetuimpaan, The Animals -yhtyeen vuonna 1964 levyttämään versioon. Alla tiukka musiikkivideo aiheesta.


Pojilla on muunmuassa melko hienosti mätsäävät puvut päällä. Ja tiukka kävelykoreografia.

2. Lasse Mårtenson - Nousevan auringon talo

Lasse Mårtenson käänsi kappaleen suomeksi ilmeisesti samana vuonna (En muista tarkkaan tapahtumia ajalta jolloin olin -22 vuoden ikäinen.). Käännös on melko suoraviivainen, enkä voi rehellisesti sanoa alkuperäisen häviävän paljonkaan. Kuitenkin, etenkin toinen säkeistö on mielestäni Suomeksi parempi. Noh, tehkää omat johtopäätöksenne.

My mother was a tailor, sewed my new blue jeans.
My father was a gamblin' man, down in New Orleans.
vai
Mun äiti neuloi vaatteeni, hän syntiin langennut ei.
Ja mun faija - hän sai tuomion ja tiensä tyrmään vei.


Valitettavasti Suomi oli vielä mustavalkoinen vuonna 1964.

Spotify: Lasse Mårtenson – Nousevan auringon talo - House Of The Rising Sun

3. Mitäpä muuta?

Vaikka rokkipoliisin tarmokkuudella tuomitsenkin toki kaikki Idols-Voice-Talent -tyyppiset kilpailut, nousee niistäkin välillä korviani miellyttäviä artisteja. Yksi heistä on Kristian Meurman, jonka ensimmäinen levy Ensiaskeleet vuodelta 2007 sisältää myös pätevän version Nousevan auringon talosta. Pidän ko. levystä, ja uskallan lupailla Ruostetta ja timantteja -blogin palaavan pariin muuhun sen esitykseen tulevaisuudessa.


Uudet soolot! Siistiä.


Ostolinkit:

The Animals - The House of the Rising Sun löytyy mm. levyltä Best of The Animals: http://www.levykauppax.fi/artist/animals/best_of_the_animals/#cd

Lasse Mårtenson - Nousevan auringon talo löytyy mm. levyltä Kaikessa soi...: http://www.levykauppax.fi/artist/martenson_lasse/musiikin_mestarit_kaikessa_soi/#2cd

Kristian Meurman - Nousevan auringon talo löytyy levyltä Ensiaskeleet: http://digianttila.com/musiikki/albumi/Kristian-Meurman/Ensiaskeleet/0e432d1c-318f-9b47-b1f3-34002a98a3c4/ Linkki on digidigikauppaan, koska en löydä fyysistä levyä kirjoitushetkellä verkkokaupoista, oletan sen olevan loppuunmyyty.